Kesäkuulta näyttää, vaikka ei hellekausi ole vielä alkanutkaan. Edellispostauksen vesisade taisi olla kesän viimeinen. Kukkulat ovat kuivaneet niin, että siellä kävelijä saa korkeintaan heinänvihneitä ja ohdakkeenpiikkejä vaatteisiinsa. Juuttuvat kiinnikin niin ettei meinaa irti saada. Melko epämukavia pöksyissä. Luovutettiin aika pian.
Siirryttiin joelle, joka on tällä kohtaa jo kaventunut puolella. Siellä oli vastassa lauma villikoiria, jotka alkoivat meitä saartaa kuin susilauma ikään. Laskin niitä olevan ainakin yhdeksän. Omissa koirissa oli pitelemistä, etteivät lähteneet taisteluun, siinä olisi veri roiskunut. Selvittiin pälkähästä heittelemällä kiviä. Aika hätäiseen tuli kuvakin napattua. Onneksi ei törmätty niihin dyyneillä, missä kättä pidempää on mahdoton löytää.
Villikoirat ovat täällä suuri ongelma. Kaupungissakin terrorisoivat kokonaisia kortteleita ja vähän väliä saa lukea lehdestä, miten ovat raadelleet ihmisiä. Ovat siis usein tosi agressiivisia ja levittävät rabiesta, useita ihmisiä on siihen jo kuollutkin.
Annabassa ei taida enää olla koiratarhoja, jonne kulkukoirat vietäisiin lopetettavaksi, koska nykyään niitä metsästetään ampumalla. Tosin kunta on senkin hommansa laiminlyönyt jo pitkään. Eläinsuojeluyhdistyksilläkään ei kovin suuria toimintamahdollisuuksia ole. Jo pelkästään eläinsuojelusta puhuessaan saa vastauksen, että jos aloitettaisiin ihmisistä..
Onhan se ymmärrettävää tietysti sekin. Monet ihmisetkin elävät kaduilla ja etsivät ruokaansa roskiksista, ryhmittyvät laumoiksi ja hyökkäävät muiden kimppuun, vaaralliset mielisairaatkin saavat ihan vapaina liikkua kaduilla ja pahoinpidellä muita.. Puuttuu enää, että alettaisiin heillekin järjestää ampujaisia.
Hui kauhistus! Ja minä kun luulin, että tuo oli semmoinen "löydä koira" -kuva, joten rupesin laskemaan, sen pidemmälle lukematta. Sitten rupesin ihmettelemään, että kuinkas monta koiraa teillä oikein olikaan...
VastaaPoistaVaikeita kysymyksiä nämä, mutta en siltikään ihan ymmärrä tuota ihmisiin vertaamista, johon törmää aika usein tällaisten asioiden yhteydessä.
Meillä oli mukana kaksi isoa koiraa ja kamalan miellellään olisivat lähteneet kokeilemaan voimiaan, siinä olisikin veri roiskunut..
PoistaMinäkin olen miettinyt, miksi täällä ei eläimistä kauheasti osata välittää. Toisaalta kun näkee, miten ihmisiäkin saatetaan kohdella, niin miten voisi odottaa että eläimiä kohdeltaisiin paremmin. Muutenkin aika väkivaltainen kulttuuri vielä tänäkin päivänä. Kaikkea ei vaan voi ymmärtää, kun ei ole 'sekaan syntynyt'.
Ovatko nämä koirat alunperin villikoiria vai villiintyneet ihmisten hylkääminä? Paljon puhutaan siitä, miten ihminen valtaa eläinten reviirit ja kulkureitit. Onhan se totta ja vasta viime vuosina on alettu rakentaa kulkuväyliä, koska ihmisasutuksen levitessä eläimet kaupungistuvat ja sopeutuvat. Yhtä sopeutumista molemmin puolin, siis ihmisellä ja faunalla.
VastaaPoistaEivät ole alunperin villikoiria. Maaseudulla koirat ovat aina saaneet liikkua vapaasti ulkokoirina, missä niitä käytetään paimenkoirina. Sitten ovat lisääntyneet villisti, jotkut jopa shakaalien kanssa. Kaupunkeihin tulevat ruuan perässä tietenkin ja siitähän se kierre sitten onkin valmis.
PoistaHelpon ruuan perässä tulevat kaupunkien laitamille myös villisiat ja shakaalit. Kannat ovat lisääntyneet hurjasti, kun ei metsästystä enää ole voinut harrastaa sitten 90-luvun asekiellon.
Eikä uskoisi, mutta tänne on ilmestynyt jopa villilehmäkanta. Terroristivuosien aikana monet syrjäseutujen asukkaat joutuivat pakenemaan kodeistaan ja vapaana laiduntavat lehmät saattoivat jäädä metsään. Niistä on nyt muodostunut villilehmälaumoja.
Villikoirat ovat täälläkin olleet ongelma.Pohjoisessa on päässyt karkuun (tai annettu päästä)koiria jotka sitten ovat villiintyneet ja ryhmissa.Suurin vaara niissä on se rabies-vaara mutta ymmärsin että täällä annettiin lupa ammpua niitä mikä on julmaa mutta toisaalta niiden ei voi antaa mennä ongelmaksi asti.HIenot maisemat teillä!
VastaaPoistaTel Avivin keskuspuistossa sen sijaan on shakaaleja jotka menevät puiston reunalla olevaan kaupunginosaaan ja jotkut pelkäävät ja jotkut ovat niistä mielissään.Pelkona taas tuo rabies mutta ylhäältä on pudotettu syöttejä jossa rokote joten periaatteessa city.-shakaalienkin pitäisi olla rokotettuja.
Täälläkin pitäisi ruveta pudottelemaan noita syöttejä luontoon,eivät ole vielä tuota keksineet. Rabies on tosi iso ongelma, ei se ampumalla pelkästään tokene. Julmalta tuntuu tuo hävitysoperaatiokin, mutta pakkohan se on jotain tehdä.Nuo alkavat olla tosi vaarallisia. Pääkaupungin 'koirakeräämössä' lopettavat kulkukoirat sähköiskulla, en tiedä onko se sen mukavampaa, eivät tosin jää harhalaukauksista loukkaantuneina kitumaan.
PoistaAi sielläkin shakaalit ihan kaupungissa. Täällä kaupungin laitamia lähemmäksi eivät ole vielä tulleet, jossakin kylässä olivat menneet sisälle taloon kun oli ovi ollut auki. Kyllä ne alkaa jo tottua ihmisiin vähän liikaakin. Me on kerran törmätty shakaalilaumaan ja kyllä se oli meidän laumamme joka pakoon lähti :)
Hui en edes halua ajatella tälläisiä...meilläkin kulkukoiria mutta en ole koskaan kuullut mistään raateluista tai kuolemista. Yksittäiset koirat yleensä aika pelokkaita mutta laumassa pelottavia. Silloin en riskiä ota. Kerran monta vuotta sitten iso koiralauma piirritti minut lasten kanssa joista silloin pienin istui rattaissa. En tiennyt mitä tehdä enkä jotenkin edes tajunnut sitä riskiä yllättäin. Läheltä vespalla ajanut mies kirjaimellisest hyppäsi liikkuvan vespan kyydistä hätistämään koirat pois, onneksi hän tajusi vaaran ja toimi!! En tiedä eikö täällä aikuiset kerro lapsille rabiesvaarasta vai miksi lapset niin huolettomast kiusaavatkin koiria.
PoistaHui kauhistus, Mizy! Hyvä että joku rohkea siellä sentään. Koiralauma on aina arvaamaton. Täällä aikuiset pelkäävät koiria ja kiertävät ne kaukaa, meidänkin koirat vaikka hihnassa silti pelottaa monia. Siinä mielessä ymmärrettävää, kun eihän täällä yleensä koiria mitenkään kouluteta. Mutta juu, lapset ja teini-ikäiset eivät ymmärrä mitään, ei vaikka sanoisi, silti tullaan kiusaamaan ja varsinkin jos koira on hihnassa. Minä en ikinä lähde yksin koiran kanssa just sen takia liikenteeseen. Viimeksi juuri lapsilauma tuli kepillä ronkkimaan ja miehellänikin oli vaikeuksia pitää uroskoira kurissa, meidän vika tietty jos koira puree, olisi purrutkin jos olisi päässyt irti. Välillä tekisi mieli ihan tahallaan vähän höllentää hihnaa ja päästää haukkaisemaan.. oppisiko ne siitä mitään, tuskin, vaatisivat vaan suuret vahingonkorvaukset.
PoistaPelkään irrallaan olevia koiria ja villikoirista olisin jo kauhusta kankeana.
VastaaPoistaTäällä on koira-asiat hyvin. Syksyisin on kissaongelmia jonkin verran, ihmisten unohtaessa kesäksi ottamia kissojaan luontoon.
Niin, ei sikäläisistä koiristakaan aina tiedä, onhan sitä sattunut kaikenlaista, mutta silti aika harvinaista siellä. Täällä ollaan näissä asioissa tosi kaukana järjestäytymisestä. Ilmasto on sentään unohdetuillekin eläimille armeliaampi kuin siellä.
PoistaTuossa Jael jo kertoikin meidan cityshakaaleista. Siis hassua kun ihmiset haluavat asua luonnon lahella ja puiston vieressa, mutta kun yhtakkia sielta luonnosta tuleekin pikkuinen harmiton shakaali niin se pitaisi heti havittaa. Mokoma viela joskus ulvookin yolla ja hairitsee heidan herkkia uniaan. Voi ihme. Muuttaisivat tanne keskelle kaupunkia sellaiset, voisivat sitten kuunnella yot pitkat poliisiautojen ja ambulanssien (just menee ohi) ujellusta, onko se sitten parempi?
VastaaPoistaShakaalit on normaalisti aika pelokkaita ihmisen edessä, mutta täällä on nähty niiden hyökkäävänkin, todella harvinaista, ovat voineet olla vesikauhuisia tai sitten tosi nälkäisiä. Veikkaisin rabiesta. Siellä siitä ei taida ongelmaa olla, mutta onhan eläin silti aika pelottavan näköinen kaupunkilaisen silmissä. Mutta tosiaan, ei kai ole pakko asua niiden vieressä. Minäkin saattaisin mieluummin kuunnella ambulanssin ujellusta kuin kohdata pihallani ulvovan shakaalin :)
PoistaAika villiä touhua siellä. On se maailma niin erilaista eri puolilla. Hyvä vertailukohde esim. meidän oloihin: Jos täällä juoksee karannut koira, niin se viedään heti talteen. Jos karhu tai susi tulee kylän lähelle, se teilataan, hirvikannat pidetään määrälukuisena. Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyn villikoirien tai muiden villien laumojen terrorisoinnin, mutta noin vain vertailun takia :-)
VastaaPoistaVaara tulee kai siitä, että villieläimetkin alkavat liikaa tottua ihmisiin. Monesti mietin, miltä tuntuisi asua maassa, jossa leijonat ja tiikerit sun muut vaaralliset hipsivät luonnossa, jäisi ehkä kukkulakävelyt meikäläisen osalta käymättä. Suomen metsissäkin jo kyräilee ympäriinsä ettei vain karhuja tai susia kävele vastaan. Täällähän ei ole mitään pelättävää luonnossa, paitsi nuo villikoirat, jotka ovat ihmisten aikaansaannosta, ja tietysti itse ihmiset.
PoistaHankala ongelma nuo villikoirat. Vaikea keksiä mitään inhimillistä ratkaisua, aina joku kärsii siitä.
VastaaPoistaNiin, ennaltaehkäisy on ainoa keino, mutta siitä ollaan valovuosien päässä täällä, on sitten keksittävä näitä väliaikaisratkaisuja. Pakko kuitenkin jotain tehdä.
PoistaKun niita on liikaa (koiria, ihmisia tai ihan jotain muuta) vaikeudet alkavat (tai sitten jatkuvat).
VastaaPoistaNiinpä, liika on aina liikaa, oli se sitten mitä hyvänsä.
PoistaMeillä yritettiin saada aikaseksi kanadanhanhien ampumisoperaatio, niitä on riesaksi asti. Kansalaiset panivat vastaan, vaikka kunta yritti esittää, että ne sitten annetaan köyhille paistiksi eivätkä mene ns. hukkaan. Koirat ovat paljon vaarallisempia ja kuten yllä tuli sanotuksi, arvaamattomia. Paratiisia ei ole.
VastaaPoistaEläinsuojeluasioissakin mennään välillä liian pitkälle, se kai johtuu kaupunkilaistuneen ihmisen luonnottomasta suhtautumisesta luontoon. Aika monta ongelmaa on ihminen itse aiheuttanut. Kanadanhanhet on istutettu Eurooppaankin varta vasten riistalinnuiksi, ja saahan niitä ainakin Suomessa metsästää tiettyyn aikaan vuodesta, mutta kyllä niistä sielläkin jo alkaa olla ongelmia. Yhteiselo ei aina ole niin kitkatonta.
PoistaHui, pelottavia villikoiria. Kannattaisiko aina olla vaelluksella mukana jokin astalo...kaiken varalta. Nuo ohdakkeen (?) kukat näyttävät ihan sipulin kukilta. Tällä Savon kolkalla tapahtuu varmaan myös aavikoituminen, sen verran korkeita hellelukemia on pitänyt jo pitkään ja kesä hädin tuskin on kerennyt alkamaan.
VastaaPoista- Markka -
Juu, pitää kai ruveta käyttämään vaellussauvaa niin kuin paimenetkin näkyvät tekevän maaseudulla, pikku hiljaa alkaa senkin merkityksen ymmärtää. Tuo sininen on pallo-ohdake ja sitä muuten myydään suomalaisissakin kukkakaupoissa kuivakukaksi. Kohta voitte istuttaa näitä meidän 'erämaakasvejamme' omaan puutarhaanne :)
PoistaPiikit pöksyissä eivät tosiaan houkuttele. Itsekin sain osani niistä tarpoessani nummilla, joka olikin kosteikkoa piikkiköynnöksillä miinoitettuna.
VastaaPoistaPelottavia nuo villikoirat. Vaikka symppaan aina eläimiä, niin ymmärrän kyllä tuollaisten pulmallisuuden. :(
Nummi-sanaa en ole kuullutkaan pitkään pitkään aikaan,paitsi paikkakuntana. Aika seikkailua taisi tarpominen sitten ollakin, siellähän olisi voinut törmätä vaikka Baskervillen koiraan. :)
PoistaKuvittelen itseni jo pötkimässä pakoon villikoiralaumaa.. Huh huh, se ei näillä kiloilla ja energialla edes onnistuisi.
VastaaPoistaJuu ei, kyllä nykyään on vaan kohdattava silmästä silmään kaikki vaarat, ei kannata pakoon yrittääkään :)
PoistaOnpa teillä vaarallista. Kyllä varmaan on vitsit vähissä, kun koiralauma iskee kii.
VastaaPoistaEi se kauheasti naurata ei. Toisaalta, onhan Suomessa paljon enemmän villieläimiä kohdattavaksi, mieluummin koiralauma kuin karhu. Täällä vaarallisin eläin taitaa olla ihminen.
PoistaHurjaa menoa teillä siellä! Tuntuu, että lintukodossa täällä kaukana pohjoisessa asutaan. Vaikka ei silti, pääsiäisen tienoilla näin mökkipihalla karhun jäljet. Sen jälkeen olen nähnyt kaikenlaisia unia karhuista. Tykkään kuljeskella yksinäni metsässä marjastusaikaan. Täytyy varmaan kuljeskellessa pitää jonkinlaista ääntä, laulaa tai höpötellä jotain. Yleensähän karhu väistää ihmistä, mutta jos sillä on pentuja ja jää emon ja pennun välimaastoon, niin sitten on vitsi vähissä.
VastaaPoistaSiellä on metsissä paljon enemmän pelättävää kuin täällä, eihän täällä ole oikeastaan mitään villieläimiä, noita koiria lukuunottamatta, nekin ihmisten jäljiltä. Suomen mökillä pelkään kävellä metsässä yksin, saisin jo sätkyn hirven näkemisestäkin.
PoistaOlipa realistinen kuvaus elämänmenosta siellä. Oli jotenkin helppo melkein sulkea silmät ja kuvitella olevansa kuivalla rinteellä. En jotenkin osaa pelätä eläimiä, mutta se johtuu varmaan huonojen kokemusten puutteesta. Järkevä pitää olla.
VastaaPoistaTäkäläinen realismi saattaa tuntua suomalaisen silmiin aika rajulta, sitä ei enää itse huomaakaan kirjoittaessan. Minä kyllä pelkään kaikkia villieläimiä Suomessa, vaikka en ole ikinä nähnyt muita kuin hirven autosta, kaukana oli sekin. Täällä ei muuta vaarallista ole kuin nuo koirat. Koiria en yleensä pelkää, mutta näiden villien kanssa ei voi alkaa leikkiä kuolluttakaan :)
PoistaEi ole helppoa elämä siellä teillä. Kulkukoirat ovat pelottavia, meillä ihmisiä jahtaavat karhut. No, ei sentään kovin usein, viimeksi tänään saatiin lukea karhusta, joka jahtasi isää ja tytärtä. Onneksi olivat mopolla liikkeellä, pääsivät karkuun.
VastaaPoistaOletko pian tulossa tänne Suomeen?
Luinkin sitä samaa uutista nettilehdestä tänään ja mietin juurikin, miten siellä taas uskaltaisi mennä metsälenkille, vaikka ei niitä karhuja sentään joka pusikosta eteen loikikaan :) Suomi häämöttää vasta kuukauden päästä, toivottavasti tänne ei kamalat helteet sitä ennen tule ja sielläkin varmaan loppuu siihen mennessä.
PoistaOlemassa olostaan kaikki luodut taistelevat, sitä kait villikoiratkin, ravintoa ja elintilaa pitää löytää. vaikka en koiria varsinaisesti pelkääkään, niin varon vierasta koiraa, ei koskaan tiedä, tosin harvoin täällä koira kimppuun käy. Eipä juuri karhu, ei susikaan, poikkeukset vahvistavat säännön.
VastaaPoistaTervetuloa vaan Suomilomalle, saattaa olla, ettei täällä patikoidessa saa piikkejä pöksyihinsä.
Eipä olisi kiva, jos poikkeus osuisi omalle kohdalle.. Sinä se olet jo niin osa luontoa, että varmaan osaisit oikeaoppisesti kohdata karhunkin, minä epäilisin hermojeni pitävyyttä ja toimisin varmaan juuri päinvastoin kuin pitäisi, tai ehkä vain lamaantuisin kauhusta. Onneksi mahdollisuus joutua tuollaiseen tilanteeseen on kuitenkin aika pieni.
PoistaSiellä päin jo uutisointiin, että vesisateita kaivataan. Jos hellettä kauan jatkuu niin ehkä ne piikitkin tulevat ajankohtaisiksi :) Aika pian näyttää kasvillisuus kuivuvan veden puutteessa.
Uskaltaiskohan sitä tunnustaa, että munkin mielestä ihmisten ja nimenomaan lasten suojelu on mulle etusijalla?
VastaaPoistaKyllä uskaltaa, olen samaa mieltä.
Poistavoi jestas...villikoira muuttuu varmaan niin kuin pedoksi, sudeksi. Elää alkukantaisten vaistojensa varassa. Tämä elo on aika raakaa kaikkineen. Ihmisilläkin. Ja ihminen ON ihmiselle susi. Se on myös niin totta.
VastaaPoistaVillikoirat voi olla pahempia kuin sudet, jotka sentään vielä pelkäävät ihmistä, ainakin yleensä, kai niissäkin poikkeuksia on. Juu, eipä ne ihmisetkään keskenään aina tule toimeen, usein ovat vaarallisempiakin kuin villieläimet.
PoistaOlipa mukava löytää blogisi ja lukea tätä. Hienot maisemat teillä on siellä. Vuosien takainen poikakaverini on Oranista kotoisin ja asuu siellä nykyään. Asui monta vuotta Suomessa siinä välissä. Algeria on kiinnostanut minua siitä lähtien kuin tapasin hänet ja olisi mukava käydä siellä jonain päivänä.
VastaaPoistaNo juu, Algeria ei ole mikään turistimaa, tuskin koskaan tulee olemaankaan, mutta onhan täällä vähän erilaisia elämyksiä tarjolla. Kiva jos blogistani löytyy jotain mielenkiintoa tyydyttävää.
PoistaOlisi pelottavaa kohdata tuollainen villikoiralauma! Joskus yhdessäkin koirassa on tarpeeksi pelottavaa. Kirjoitin tarinaa reissultamme, mutta se katosi kummallisesti juuri, kun olin painamassa lähetä-nappia. Uusi yritys. Yksi väsynyt, ontuva ja kaulapannaton koira sai meidät kavahtamaan, kun se hitaasti nilkutti vastaamme kadulla. Jälkikäteen koin omantunnon vaivoja, kun muistin koiran katseen. Päivä oli kuuma ja sen turkki oli likainen ja takkuinen. Bernhard Sekarotuinen olisi varmaan tarvinnut juotavaa, mutta mahdollisena rabieksen kantajana sitä ei ollut lupa lähestyä, eikä meillä ollut vettä jättää sille.
VastaaPoistaKyllä näkee välillä niin huonossa olevia koiria, että tekisi mieli viedä hoitoon, mutta eihän ne edes anna lähestyä itseään eikä tosiaan tiedä taudeistakaan, eikä täällä niitä mihinkään voi viedäkään sen puoleen.
PoistaTänään on muuten minultakin kadonnut kommentteja jonnekin bittiavaruuteen,ehkä ne joskus tulevaisuudessa laskeutuvat takaisin jälkipolvien luettavaksi, olisipa hauskaa.
Aika järkyttävää.
VastaaPoistaMonessakin mielessä, kyllä.
PoistaHui! Meilläpäin Algeriassa ei kulkukoiria näy oikeastaan ollenkaan. Pojan mukaan koirat ovat niin kalliita, että jos joku näkee koiran irrallaan, ottaa sen mielellään kotiin vahtikoiraksi. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta vapaana liikkuviin koiriin en ole kyllä Algeriassa törmännyt! - Onneksi!
VastaaPoistaAlgeriassa muutoinkin alueelliset erot tuntuvat valtavilta! Olen käynyt vasta muutamissa paikoissa, mutta usein tuntuu kuin liikkuisin ajassa eteen tai taaksepäin riippuen ihan siitä, millaisella alueella olemme kulloinkin. Samoin osa asuinalueista esimerkiksi on niin vauraita, etten ole sellaisia nähnyt Euroopassakaan ja osa taas jotain aivan muuta.
Niin ja alunperin löysin tämän jo aika vanhan postauksen kun yritin etsiä tietoa eläinsuojelutoiminnasta Algeriassa. Tuollainen toiminta kiinnostaisi, mutten löydä mistään yhteystietoja tms. - liekö tuollaista toimintaa Algeriassa ollenkaan? Ja tokikin minäkin olen sitä mieltä, että ihmisten, erityisesti lasten, suojelu, on ensisijaista!
VastaaPoistaAlger'ssa niin kuin monissa muissakin Algerian kaupungeissa on varmaan pidetty säännöllisiä ampujaisia kulkukoirille, ainakin ennen niin oli. Siellä tosin ihmiset ovat valveentuneempia muutenkin kuin esim Annabassa. Totta sekin, että koiria otetaan, jopa varastetaan, vahtikoiriksi. Alger'ssa on ollut jotain eläinsuojeluyhdistyksiä, esim El Firk, en tiedä toimiiko edelleen, vapaaehtoispohjalta toimiva. Aika heikko silti on tilanne yleisesti.
PoistaHih, Algeriassa voi tosiaan harrastaa aikamatkailua. Sisämaan kylissäkin eletään aivan eri tapaan kuin rannikolla, jotkut ovat tosi alkukantaisia.